Supermegakuntokuuri - Lopputulokset

Mantsin puheenvuoro:

Superdieetti... on... OOOOHIIIII! Whiiiii!
No ei, ei se nyt niin paha ollut. Ja yllättävän nopeasti 6 viikkoa hurahtaa. Ruokailuihinkin tottui ihan mukavasti ja aerobisista tuli melkein riippuvaiseksi. Varsinkin kun olen joutunut rajoittamaan liikkumisia ihan liian kauan erinäisten vammojen takia*, niin oli ihana päästä hikijumppaamaan oikein kunnolla.

Päällisinpuolin kuntokuurista jäi todella hyvä fiilis. Mukavasti haastetta, mutta ei kuitenkaan liikaa. Ja parasta on että itse oikeasti huomaa tulokset. Ikäviä puolia mainitakseni. TISKIT! Tiskiä kertyi ja paljon. Kun koko ajan syö ja laittaa ruokaa niin ei mikään ihme. Mutta haaste olisi ollut huomattavasti mukavampi jos käytössä olisi ollut astianpesukone.

Sinnehän alkaa kasvaa ihan oikeaa lihasta

Neljännen viikon päätteeksi pidimme tankkauspäivän. Tai no ei sitä ainakaan minun kohdallani voi oikein tankkauspäiväksi sanoa, söin nimittäin aivan liian vähän siihen verrattuna mitä tuolloin olisi kuulunut syödä. Herkuteltua kuitenkin tuli. Sombrero varmaan kertookin kuinka hyvin, se on meistä se pullahiiri ja veti tuon roolin hieman paremmin kuin allekirjoittanut. Mulla oli enemmän haaveena ne pastat ja leivät mitä Sonkun kanssa silloin kokkailtiinkin. Mmmmm.  

Joitain pieniä lipsahduksia matkan varrelle mahtui. Lähinnä ne osuivat niille päiville kun tuli oltua reissun päällä, ja suhteellisen hyvin sitä tuli kuitenkin noudatettua ohjeistuksia siitä MITÄ sai syödä. Ruokailuajankohdista ei sitten sanotakkaan mitään. Ne vähän.. meni uusiksi lipsahduspäivinä. Hups.
Pääasia kuitenkin että tavoitefarkut mahtuu nyt päälle ja jää itseasiassa vyötäröltä jopa löysäksi, ja paita joka on aiemmin ollut tiukka/tyköistuva on nyt löysä ja roikkuva, eli juu, tuloksia on tullut.

Säännöt: Tarkoituksena oli noudattaa kuuden viikon ajan tiukkaa ruokavaliota sekä valmiiksi määriteltyjä liikuntaohjeita. 4krt viikossa aerobisia harjoitteita ja samanmoisen verran lihastreenejä. 

Budjetti: Rahallisesti tuo kävi hieman kalliiksi. Ainakin verrattuna siihen mitä normaalisti ruoista on tottunut maksamaan.

Haasteellisuus: Ruoista oli kaikkein vaikein pitää kiinni. Ei niinkään siitä mitä söi, vaan milloin söi. Ruokailut tuntui joskus vähän pakkopullalta kun ei olisi ollut edes nälkä. Liikunta tuli jotenkin paljon helpommin ja sitä lähti ihan mielellään tekemään. Kuten aiemmin mainitsinkin "mukavasti haastetta, mutta ei kuitenkaan liikaa".

Nolous: Jos pitää jotain sanoa, niin nolointa on ehkä se fiilis kun julkaisen jotain omia vatsakuviani nettiin näyttääkseni että olen oikeasti osallistunut haasteeseen. 

Vatsamakkaroille kyytiä!
Niijoo muuten, tuo harmaa osa housuissa on siis ihan noiden housujen oma vyötärökaistale. Hahah. Tästä käytiin kerran eräs hyvin hämmentävä keskustelu... Ei siitä sen enempää.

Mutta. Haasteesta selviydytty! Jes! Hyvät fiilikset jäi ja kannatti testata.
Ajattelin itse jatkaa vielä ainakin osittain samalla linjalla. Jospa vaikka kesäkuntoon? Hehee.
No joo, ehkäpä annan puheenvuoron Sontsille. Saa kertoa omat kuulumisensa.

P.s. Kaverin sanoja lainatakseni "Eihän sitä Sonkkuu enää ees tunnista samaks ihmiseks", katsotaan pitääkö paikkaansa...

*Käytän näköjään aina samaa ilmaisua


Miten Sontsin kävi

Jumankauta mitkä absit! Siis ei mulla mutta Mantsilla. 

Dieetti tosiaan loppui  ja meikäläinen palasi saman tien muutamaksi päiväksi hyvin autuaalle pulla,-leipä -ja keksidieetille. Varsinkin leivän syönti aiheutti semmoisen raskausmahan ja huonon olon ettei mitään järkeä, ja ensimmäinen dieetitön päivä oli aivan kamala. Mutta itsehän lyllersin leipomaan heti viimeisen dieettipäivän yönä korvapuusteja, ja onhan ne nyt pakko syödä (tähän kaksoisleukahymy).

Pullahiiriluontoni ei siis näköjään kadonnut yhtään mihinkään. Mutta dieetin aikana olo oli niin hyvä, että koitan jatkossa vaihtaa ainakin osan suklaista  protskupatukkoihin ja kotona syödä vähähiilihydraattista sapuskaa. Syön vain kasvis -ja kalaruokia, joten menu vaan on aika tylsä varsinkin ilman värillisiä kasviksia. En varmasti aio enää kertaakaan syödä kuivaa marinoimatonta tofua, jota vetelin varmaankin joka toinen päivä. Muut ateriat olivat joko feta-cashewpähkinäsalaatti tai lohi. Kolmella aterialla kuusi viikkoa, siinähän se meni kuitenkin yllättävän mukavasti.

Kuten Mantsi jo mainitsikin, rahaa ruokaan kuluu dieetin aikana rutkasti enemmän kuin normaalisti, emmekä edes ostaneet diettiin kuuluvia kalliita pillereitä ym. jauhoja. Mutta kyllä ilman niitäkin pärjäsi vaan syömällä ja liikkumalla. Tosin onnistuin rasittamaan vasemman polveni liian tiuhalla asfalttijuoksemisella viikon 4 kieppeillä, joten kaksi viimeistä menivät aika lailla ilman treeniä.

Ei tässä nyt mitään aivan ihmeitä ole tapahtunut vaikka joku kuulemma niin väittikin. Tippunutta kilomäärää en tiedä, mutta ylhäällä vähän huono ennen ja jälkeen -kuvani.  Ne olisi tietysti pitänyt ottaa samoissa vaatteissa eikä varsinkaan löysässä topissa. Mutta tuo lila paita oli dieetin alussa niin törkeän näköinen päälläni, että voi moro.

Anyway, nyt kun on alkuun päästy niin homma jatkuu. Varsinkin käsitreeneillä, joita onnistuin välttelemään uskomattoman tehokkaasti. Minä ja allini lupaamme olla vuodenvaihteeseen mennessä kokoa S! 

Jos joku haluaa kokeilla haastaa itsensä superdiettiin, se käy täällä: http://www.fitfarm.fi/. Eipä ole mitään pahaa sanottavaa.